PRRkele

Yliopiston määräaikaisten työsuhteiden ihanuuksia, osa 1.

Osa-aikainen pätkätyöni loppui kesäkuussa. Tietämättäni minut on ATK-keskuksessa siirretty johonkin yliopiston työntekijöiden ATK-kategoriaan (vaikka samaan aikaan olen myös yliopiston opiskelija). Työsuhteeni loputtua ATK-keskus yksinkertaisesti oletti, ettei minulla ole enää mitään tekoa kys. lafkassa ja terminioi käyttäjätunnukseni. En siis pääse sähköpostilleni. Pelkään jo valmiiksi, että ovatkohan he myös deletoineet kaikki tiedostoni kovalevyltä...

Huvittavinta hommassa lienee se, että työsuhteeni jatkuu taas elokuussa...Kuukauden katkon takia siis olen nyt sähköpostipannassa. Minusta tuntuu, että olen joutunut instituution ja järjestelmävalvojien mielivallan kohteeksi. Kai minulle nyt sentään voisi ilmoittaa, että minut on siirretty johonkin eri käyttäjäkategoriaan tai vaikkas vaan vihjata, että by the way, aiomme lakkauttaa sähköpostisi...

Noh. Nyt voin vain odottaa kuumeisesti, että tunnukseni on jälleen aktivoitu ja pääsen lukemaan postejani. Etenkin kun tiedän, että siellä odottaa maili C:ltä. PRRkele! C on ollut Göteborgissa kuvaamassa (mitäköhän?). Minä taas reissullani ympäri Suomen. Jostain syystä tällä hetkellä tuntuu aika vieraalta ajatukselta nähdä häntä. En minä enää muista mikä hänessä oli niin erikoista siellä Oslossa. Ja L:stä on alkanut tulla minulle yhä tärkeämpi ihminen. Pelottavankin tärkeä.

Olimme L:n kanssa Lappeenrannan seutuvilla mökkeilemässä viisi päivää. Paljon puhetta, erilaisia seurapelejä, kohtuullisesti juomaa ja kuuntelussa Etelä-Karjalan radio, joka punastutti meidät useaan otteeseen pikkutuhmalla otteellaan. Mahtavat ilmat ja yksi parhaista saunoista, missä olen koskaan ollut. Rusketukseni alkaa olla jo ennätyksellistä tasoa. Kuten myös vatsanympärykseni, joka näkyvästi tiedottaa lomailun haittapuolista. Jahka pääsen takaisin Turkuun (olen taas liikenteessä, tällä kertaa Hesassa) alkaa kyllä todellinen kuntokuuri ja olutlakko.

Pääsen tänään M&M:n kyydissä Turkuun. Tulevat ihastelemaan kesäkaupunkia pariksi päiväksi (toivottavasti ei nyt sada koko aikaa..). Toin Hilkan eilen äidilleni hoitoon ja voin siis nauttia loppulomastani vapain mielin.

Olen lukenut Nuutisen perheen kesämatkapäiväkirjan Silmänkääntövankilasta. Mahtavia kuvia, mahtava meininki. Hitsi mitä tyyppejä, juuri nyt haluaisin halata heitä kaikkia. Nuutiset ovat tämän kesän jälkeen elävä legenda, kadotettu menneisyys ja muistojen tuoksu. Nuutiset ovat tarina, jollainen me kaikki haluaisimme hetken olla.

Tänään siis takaisin Turkuun ja illalla ehkä Vaakikselle Jazzia kuuntelemaan jos M&M intoutuvat.

Tahtoisin tehdä listan kesän pikkutuhmista biiseistä, joita tuntuu soivan joka radiossa.

LISÄYS: Olin siis eilen V:n ja P:n grillibileissä Suokissa. Sää oli mitä suosiollisin ja ruoka ja juoma maittavaa. Tunnelma kansainvälinen: yksi japanilainen, yksi puolijapanilainen ja yksi britti. Puhuimme Potter-kirjojen maailmasta (britti oli metsästänyt uutta kirjaa lentokentältä matkallaan Suomeen) ja havaitsimme myös, että juhlien osanottajista 4 oli ollut sattumalta Lontoossa juuri pommiiskujen aikaan. Maailma on pieni ja hyvä tuuri todellinen onni.

***

Luvun alla: Feministejä - aikamme ajattelijoita (tenttikirja..)
Kuulolla: kirjastohuoneen koneiden naputus.