Saariston Hilda

Viikonloppu sujui vahdikkaasti Turunmaan saaristossa. Kävin U:n luona Korppoossa. Kevättalvinen saaristo on juuri nyt parhaimmillaan. Suorastaan kuumaa auringonpaistetta ja kävelyn kestävää jäätä. Käytännössä päivät kuluivatkin retkeillen jäällä ja maastossa. Sunnuntaina olimme paikallisen Ullan kanssa autokierroksella ympäri saarta. Edellisenä iltana olimme nauttineet paikallisten vieraanvaraisuudesta, upeista ilmoista ja "alppimeiningistä" mökin terassilla. Kädessä kylmä olut ja Radio Majakka taustalla. Sain naamani ihan täyteen pisamia. Lauantaina myös saunoimme ja kierimme hangessa. Ihanaa.

Perjantaina alkanut flunssani (taas) ei kuitenkaan toennut kaljalla ja saunalla ja nyt olen taas treenibreikillä :(

Tänä aamuna lähdin klo 6 kävelemään kirkonkylän bussipysäkille. Oli aivan hiljaista ja aurinko vasta nousemassa. Bussin ikkunasta näin hirven, joka seisoskeli paikallisen asukkaan talon pihalla. Oli jotenkin kotoisa olo. Ehkäpä muutan vanhemmiten saaristoon?

Töissä ollut ihan kiirettä. Uusia kirjoja tullut pakettikaupalla ja professori L ulkomaanmatkaltaan. Olen keittänyt teetä ja popsinut pastilleja. Nyt kotiin vaakikseen. Toivottavasti tämä on kevään viimeinen flunssa!

***

Luvun alla: Pekka Tarkka / Pentti Saarikoski II
Walkmanissa: ei mitään, saariston hiljaisuus vaikuttaa yhä.